20.11.2021 vietetään Kansainvälistä lasten päivää. Ja koko viikon teemana on lapsen oikeudet. Suomessa valtaosalla lapsista on asiat todella hyvin. Kuitenkin, jokainen kärsivä lapsi on liikaa. Suomessa tehdään hienoa työtä lasten oikeuksien puolesta. Niiden pohjalla on Suomessa 1991 voimaan tullut YK:n yleissopimus lasten oikeuksista. Se pitää sisällään monenlaisia oikeuksia. Ensiksikin, lapsella on synnynnäinen oikeus elämään. Lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja hänellä on syntymästään lähtien oikeus nimeen ja kansalaisuuteen sekä mikäli mahdollista, oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Lapsella on lisäksi oikeus ilmaista vapaasti mielipiteensä, kunhan ne eivät loukkaa muiden oikeuksia. Lapsella on oikeus saada tietoa. Lapsella on oikeus ajatuksen-, omantunnon ja uskonnonvapauteen. Lapsilla on oikeus järjestäytyä ja toimia yhdistyksissä. Lapsella on oikeus yksityisyyteen ja perhe-elämään. Lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä taide- ja kulttuurielämään. Lapsella on oikeus elää mahdollisimman terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa. Vammaisen lapsen erityistarpeet tulee huomioida ja hänen tulee saada nauttia täysipainoisesta ja hyvästä elämästä. Lapsella on oikeus sosiaaliturvaan ja riittävään elintasoon. Lapsella on oikeus käydä ilmaiseksi peruskoulua. Vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalla lapsella on lisäksi oikeus ryhmänsä kulttuuriin, uskontoon ja kieleen.
Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Lasta tulee suojella hänen hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta. Lapsella ei saa teettää työtä, joka haittaa hänen opintojaan tai vahingoittaa hänen terveyttään tai kehitystään. Lasta ei saa rangaista julmalla tai halventavalla tavalla. Lasta on suojeltava huumeidenkäytöltä sekä kaikelta väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
Silloin, kun lapsi ei voi elää perheensä kanssa, on lapsella oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Lapsi voidaan adoptoida, jos se on lapsen kannalta paras vaihtoehto. Valtion on suojeltava myös pakolaislapsia ja huolehdittava heidän oikeuksistaan. Väärinkäytösten uhriksi joutunutta lasta on autettava toipumaan ja hänen sopeutumistaan yhteiskuntaan on edistettävä. Lakia rikkonutta tai siitä epäiltyä lasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan kunnioittaen ja hänen ikänsä huomioon ottaen.
Oikeudet ovat samat katsomatta lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen, vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan.
Lue lapsen oikeuksista tarkemmin täältä: https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf


Lapsistrategia
Oikeudet eivät toteudu itsestään. Suomessa on tehty paljon töitä lapsen oikeuksia kunnioittavan toimintakulttuurin luomisessa. Paljon hyvää on saatu aikaan. Vuoden 1991 jälkeen lasten kuolleisuus, alkoholinkäyttö, tupakointi ja kuritusväkivalta ovat vähentyneet Suomessa. Lisäksi lasten osallisuutta ja kuulemista arvostetaan koko ajan enemmän.
YK:n yleissopimus lasten oikeuksista ei kuitenkaan ole vielä täysin toteutunut Suomessakaan. Lainsäädännössä on ollut puutteita lasten edun huomioimisessa. Päätösten vaikutukset lapsiin ovat jääneet usein arvioimatta tai arvioinnin tulokset on jätetty huomiotta. Helmikuussa 2021 julkaistiin Suomen ensimmäinen Lapsistrategia, joka luotiin ohjaamaan lapsia, nuoria ja lapsiperheitä koskevaa päätöksentekoa. Sen valmistelu alkoi jo vuonna 2018, Juha Sipilän hallituskaudella, Lapsen aika 2040 –työllä. Lapsistrategian visiona on aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Nyt kunkin hallituksen tehtävänä on laatia ja toteuttaa tarkempi toimeenpanosuunnitelma lapsistrategian linjausten toteuttamiseksi hallituskaudellaan. Lapsistrategian ensimmäinen toimeenpanosuunnitelma julkaistiin lokakuussa 2021.
Lapsistrategia on hieno edistysaskel. Strategiassa yhtenä tavoitteena on haavoittuvassa asemassa olevien lasten aseman turvaaminen ja heidän tarpeensa parempi tunnistaminen. Toivottavasti tämän myötä pystyttäisiin paremmin puuttumaan myös uudempiin ongelmiin ja haasteisiin. Tosiasia on nimittäin se, että perheiden eriarvoistuminen kasvaa. Köyhien lapsiperheiden määrä on lisääntynyt. Myös lastensuojelun tarve ja kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat lisääntyneet. Peruskoululaisten oppimistulokset ovat heikentyneet ja koulutustason nousu on pysähtynyt. Ero poikien ja tyttöjen oppimistuloksissa on kasvanut. Nuorilla on entistä enemmän mielenterveysongelmia, eivätkä resurssit riitä kaikkien apua tarvitsevien hoitoon. Vammaisiin ja maahanmuuttajalapsiin kohdistuvaa syrjintää ei ole onnistuttu poistamaan.
Lapsistrategiassa tavoitellaan muun muassa sitä, että lapset tunnistavat ilmastonmuutoksen keskeisen merkityksen tulevaisuudelleen sekä digitalisaation uhat ja mahdollisuudet. Yksi huolenaihe on viime vuosina ollut juuri digitalisaation mukanaan tuomat ongelmat, mm. nettikiusaaminen ja riippuvuudet peleistä tai sosiaalisen median sovelluksista. Sosiaalisessa mediassa on myös uudenlaista seksuaalisen väkivallan vaaraa. Olisi hienoa, jos tämän uuden lapsistrategian myötä näihinkin asioihin saataisiin parannuksia aikaan.
Lue Lapsistrategiasta lisää tästä:
https://www.lapsenoikeudet.fi/wp-content/uploads/2021/04/lapsistrategia-FIN.pdf


Toimeenpanosuunnitelma
Lapsistrategian ensimmäinen toimeenpanosuunnitelma julkaistiin siis lokakuussa 2021. Siinä on 30 toimenpidettä, joita toteutetaan Sanna Marinin hallituskauden ajan, vaikkakin siinä tähdätään pidemmälle tulevaisuuteen. Toimeenpanosuunnitelmaa on laadittu koronakriisin keskellä ja korona on tietenkin otettu suunnitelmassa huomioon. Suunnitelmassa pidetään tärkeänä, että lapsia, nuoria ja perheitä tuetaan koronan jälkihoidossa ja jälleenrakennuksessa. Lapsistrategian toimeenpanon edistämistä tehdäänkin yhteistyössä koronan jälkihoitoa ja jälleenrakennusta koskevan strategisen työn kanssa.
Syrjinnän ja eriarvoisuuden torjunnasta on meneillään jo monenlaisia toimenpiteitä ilman Lapsistrategian pohjalta laadittua toimenpidesuunnitelmaakin. Uudet toimenpiteet koskevat tiedonkeruuta lasten ja nuorten itsemääräämisoikeudesta, osallisuudesta ja päätöksentekoa koskevasta sääntelystä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä saamelaislasten ja romanilasten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Lisäksi on päätetty laatia koulutuspaketti seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta sekä sateenkaariperheistä ammattilaisille. Toimenpidesuunnitelmassa on lisäksi toimenpiteitä sijaishuoltoon ja lastensuojeluun, väkivalalta suojeluun, päihteillä oireileviin lapsiin, mielenterveystyöhön, tiedonsaantiin, varhaiskasvatukseen, kouluun, demokratia ja ihmisoikeuskasvatukseen, lasten osallisuuteen, työn ja perheen yhteensovittamiseen, kiusaamiseen, syrjintään, harrastustoimintaan ja hyvinvoinnin seuraamiseen liittyen.
Lue lisää toimenpiteistä ja seuraa niiden etenemistä täältä: https://www.lapsenoikeudet.fi/kampanja/lapsistrategia/toimeenpano/