Ihana villa

Vil­la on erin­omai­nen mate­ri­aa­li, var­sin­kin tal­vel­la. Esi­mer­kik­si vil­la­suk­ka imee jalas­ta haih­tu­van kos­teu­den ja haju­ja itseen­sä, jol­loin vil­la­kui­dut kihar­tu­vat. Vil­lal­la on nimit­täin poik­keuk­sel­li­nen raken­ne. Kui­dus­sa ole­vat eri osat kas­va­vat ja käyt­täy­ty­vät eri taval­la, mikä saa aikaan kui­dun kihar­tu­mi­sen. Nämä eri osat ime­vät myös kos­teut­ta eri taval­la. Sen vuok­si vil­la­kui­tu kihar­tuu lisää kas­tues­saan. Kiha­ram­pien vil­la­kui­tu­jen välis­sä on enem­män ilmaa, mikä lisää läm­mön tun­net­ta jalassa.

Vil­la hyl­kii likaa, sik­si sitä ei tar­vit­se pes­tä usein. Vil­la myös puh­dis­tuu hel­pos­ti pesus­sa. Se on hyvä, kos­ka vil­lan pese­mi­nen täy­tyy teh­dä eri­tyi­sel­lä taval­la, ettei se kutis­tu tai huo­vu. Vil­lal­la on raken­teen­sa vuok­si tämä poik­keuk­sel­li­nen omi­nai­suus, vanu­mi­nen. Kun olin tei­ni, äiti­ni pesi jos­kus lem­pi vil­la­puse­ro­ni pesu­ko­nees­sa nor­maa­lioh­jel­mal­la. Hän ei tajun­nut, että olin itse pes­syt sitä käsin. Konees­ta tuli lap­sen mit­taan kutis­tu­nut, mut­ta niin pak­su ja tönk­kö puse­ro, ettei sii­tä saa­nut puse­roa lap­sel­le­kaan. Myös vil­lan lujuus heik­ke­nee, kun se kas­tuu. Sen vuok­si on erit­täin tär­ke­ää, että vil­la­tuo­tet­ta huol­taa oikein. Näin se säi­lyy hyvä­nä ja kes­tää käy­tös­sä. Vil­la on kui­ten­kin sit­keä kui­tu. Vanu­mi­nen ei aina ole nega­tii­vi­nen omi­nai­suus. Vil­las­ta voi val­mis­taa hyviä huo­vu­tet­tu­ja tuot­tei­ta. Lisäk­si osa vil­las­ta käsi­tel­lään vanu­mat­to­mak­si, jol­loin sitä voi huo­let­to­mam­min pestä.

Vil­la ei rypis­ty hel­pos­ti. Pie­nes­tä veny­tyk­ses­tä se palau­tuu hyvin. Kui­ten­kin tois­tu­val­la tai rajul­la veny­tyk­sel­lä sen saa venäh­tä­mään pysy­väs­ti. Pidä vil­la­tuot­tees­ta­si hyvää huol­ta, niin se on erin­omai­nen ja pit­käi­käi­nen tuote.

Lisäk­si vil­la on uusiu­tu­va ja bio­ha­joa­va luon­non­kui­tu. Kun­han sen seas­sa ei ole teko­kui­tu­ja tai sitä ei ole käsi­tel­ty sel­lai­sil­la ympä­ris­töl­le hai­tal­li­sil­la kemi­kaa­leil­la, jot­ka vil­lan hajo­tes­sa vapau­tu­vat ympä­ris­töön. Vil­la on myös luon­nos­taan mel­ko palo­tur­val­li­nen. Jos sitä pide­tään lie­kis­sä, se palaa hitaas­ti, mut­ta vil­la sam­muu itses­tään, kun se ote­taan lie­kis­tä pois.

Vil­lan huo­no puo­li on, että se säh­köis­tyy hel­pos­ti, eri­tyi­ses­ti pak­ka­sel­la. Kui­ten­kin niin säh­köis­ty­vät myös teko­kui­dut, joten niis­tä ei saa rat­kai­sua tähän ongel­maan. Omas­ta mie­les­tä­ni säh­köis­ty­mi­nen on pie­ni paha sii­hen ver­rat­tu­na, kuin­ka iha­nan läm­pi­mä­nä vil­lai­sis­sa vaat­teis­sa pysyy.

Miten sitä villatuotetta sitten kuuluu pestä?

Vain tie­tyt vanu­mat­to­mik­si käsi­tel­lyt vil­la­tuot­teet voi­daan pes­tä konees­sa varo­vai­sel­la 40 asteen ohjel­mal­la. Muut vil­la­tuot­teet pitää pes­tä käsin. Pesuai­nee­na kan­nat­taa käyt­tää eri­tyi­ses­ti vil­lal­le tar­koi­tet­tua neut­raa­lia pesuai­net­ta, kos­ka taval­li­set pesuai­neet lisää­vät vanu­mis­ta. Val­kai­sua vil­la ei kestä.

Vil­la­vaat­teet kan­nat­taa muo­toil­la kos­tea­na ja taso­kui­va­ta. Muu­ten ne veny­vät vää­rään muo­toon. Suo­raan aurin­gon­va­loon nii­tä ei kan­na­ta jät­tää kui­vu­maan, kos­ka UV-säteet hei­ken­tä­vät villaa.

Jos jos­tain syys­tä vil­la­vaa­te täy­tyy silit­tää, sen voi yleen­sä teh­dä kah­del­la pis­teel­lä eli 150 asteessa.

Mikä ihmeen mulesing?

Meri­no­lam­pail­le on jalos­tet­tu poi­mut­tu­nut iho, jot­ta saa­tai­siin mah­dol­li­sim­man pal­jon vil­laa yhdes­tä lam­paas­ta. Lam­paal­le yli­suu­ri vil­la­mää­rä on ras­kas kan­taa. Lisäk­si poi­mui­hin ker­ty­nyt virt­sa ja hiki hou­kut­ta­vat kär­pä­siä ja liha­kär­pä­set touk­ki­neen alka­vat pesiy­tyä lam­paa­seen. Jo 1930-luvul­la J.W.H. Mules oli huo­man­nut, että kerit­si­mien aiheut­ta­miin lam­pai­den ihon arpeu­tu­ma­koh­tiin eivät kär­pä­set pys­ty­neet muni­maan yhtä hel­pos­ti kuin ter­vee­seen ihoon. Hänen mukaan­sa on nimet­ty mule­sing-toi­men­pi­de, jos­sa lam­paan perä­pääs­tä pois­te­taan ihoa, jot­ta lois­kär­pä­set eivät enää pys­tyi­si muni­maan lam­paa­seen. Tämä ope­raa­tio teh­dään alle vuo­den ikäi­sil­le karit­soil­le, eikä sen yhtey­des­sä vaa­di­ta puu­du­tus­ta tai anti­sep­ti­siä ainei­ta. Haa­van para­ne­mi­seen menee yleen­sä alle kuu­kausi. Monet vil­lan tuot­ta­jat käyt­tä­vät nyky­ään mule­sing-vapaa merkintää.